Joululahjoja hurtille

Helmille joulun yksi paras osuus on lahjojen repiminen auki. Lahjojen sisällöstä riippuen voi lahja olla muiltakin osiltaan mieluisa. Tänä jouluna ei Helmille herkkuja tullut lahjaksi meneillään olevan eliminaatiodieetin vuoksi. Leluja ja vaatetusta sen sijaan tuli riittämiin. Paavo sai myös leluja, vaatetusta ja vähän herkkuja.

Helmi: "Oooh.. Onpa iso paketti."

"Mitä siellä onkaan?"

"Jotain pinkkiä ja pehmeätä..."

"Ihana köysilelu ja ihan Paavon näköinen possu..."

"...ja pinkki Prinsessa-takki."

Paavo: "Nytkö mää voin avata lahjan?"

"Ei kai mitään pinkkiä niin kuin Helmillä..."

"Aukea nyt jo."

"Tadaa. Huippuhieno nahkapanta ja talutushihna. Enää ei tarvitse
hävetä sitä pentupantaa, kun olen jo iso poika."

"Lisäksi sain punaisen tonttuasun. Tää on niiiiin hieno. Helmikin sai
tällaisen. Me ollaan Helmin kanssa joulupukin parhaat tonttukoirat!"

Hyvää Joulua!

Helmi toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013 kaikille blogin lukijoille! Helmi viettää joulunaikaa Parkanossa. Myös Paavo bulldogin kanssa on tiedossa koiramaisia touhuja ja ehkä muutama lahjakin saattaa koirille olla tiedossa. Onhan ne ollut niin kiltteinä, että vähän lahjoja ansaitsevat. Joulun jälkeen Helmi ja Paavo bulldogit lähtevät mukaan Vuokattiin viikoksi nauttimaan talvesta ja juhlistamaan vuoden vaihtumista.

Itsepäiset bulldogit kilpailevat lelusta

Helmi ja Paavo bulldogit rakastavat vetoleikkejä. Parhaat vetoleikit syntyy, kun bulldogit vetävät samaa lelua eri päistä. Silloin vastus on sopiva eikä voittajasta ole varmuutta. Jos ihminen on lelun toisessa päässä, on tärkeätä, että ei anna koiran voittaa ainakaan kovin usein. Bulldogin on tiedettävä, että ihminen on sitä vahvempi ja määrää rajat leikeille. Vaikka bulldoggi on hyvin itsepäinen ja päättäväinen luonteeltaan, se luovuttaa vetoleikin käskystä, kun se on sille opetettu. Helmi jo osaa tämän taidon "Irti" ja "Jätä"-käskyillä. Paavolla se on vielä harjoittelun alla.

Tässä tyylinäytteitä murinan täyteisestä vetoleikistä.

Paavo (vas.): "Yllättävän hyvät leukalihakset sulla.
Kyllä mää tän sulta silti saan. Katsos näin..."

Paavo: "...ensin veto tänne."

Paavo: "Sitten taktinen veto tänne ja pyllyn haistatus."

Helmi (oik.): "Hyi, kun haisi, mutta en mää silti noin helpolla irti päästä."

Paavo (vas.): "No sitten kokeilen vain raakaa voimaa,
jos nuo suunnan vaihdot ja pyllyhajut ei tehoa."

Helmi (oik.): "Eihän susta Paavo ole mihinkään.
Annas, kun mää näytän mun taktiikan, joka menee näin..."

Helmi (vas.): "...tiukka kääntö, hurja veto ja julma katse."
Paavo (oik): "No on kyllä pelottava ilme, mutta irti en päästä, koska
tiedän, että olet oikeasti ihan nössö, vaikka yritätkin näyttää pelottavalta."

Remonttiapulainen

Helmi oli mukana lattian remonttihommissa. Tässä reippaan remonttiapulaisen tyylinäytteitä. Oikeastaan Helmi taisikin toimia työnjohtajana, johon hänen luonteensa selvästi parhaiten sopii. ♥

"Tällainen tarkka homma ei todellakaan
sovi mun luonteelle! Toinen työkalu kiitos!"

"Hei mitä te oikein luulette? Pitäiskö mun
mukamas mitata jotain?"

"No nyt päästiin asiaan.
Nuija on jo enemmän mun tyylinen."

"Ja siihen voi vaikka nojata, jos ei
jaksakaan nuijia."

"No tääpäs vasta onkin raju vehje. Justiinsa mun mittoihin tehty."

"Minäpäs otan työnjohtajan elkeet ja vähän komennan: HOP HOP, tästä seuraava lauta..."

"Hohhoijaa, aika rankkaa tämä remontointi. Jos sopii,
niin mää voin tässä tarkkailla ja huomauttaa, jos teette virheitä.."

"Ei kukaan varmaan huomaa, jos vähän torkahdan.. ...KROOH..."

Uupumus

Helmin lempinukkumapaikka on meidän sängyssä. Harmi vaan, että Helmi ei pääse öisin viereemme nukkumaan liiallisen kuorsaamisen vuoksi. Helmi saa kuitenkin koko alakerran valtakunnakseen öisin. Sieltä se yleensä valitsee nukkumapaikakseen sohvan ja kuopsuttaa itsensä mahdollisimman messevästi sohvatyynyjen sekaan.

Aamuisin Helmin rutiineihin usein kuuluu yläkertaan kampeaminen ja unien jatkaminen meidän sängyssä. Sängyssä nukkuminen on suurta luksusta sen jälkeen, kun on joutunut koko yön tyytymään sohvalla nukkumiseen. Toisinaan nukkuminen on mukavinta selällään. Tässä rento tyylinäyte selällään nukkumisesta kieli kurkistaen.

"Krooh... Zzzzz..."

Kuka sieltä kurkistaa?

Helmi on tunnetusti "vilukissa" tai no "vilubulldoggi". Vähänkään viileämmässä ei pysty kauaa olemaan tekemättä mitään tai tulee kylmä. Pihalla on kuitenkin kiva vain istuskella ja katsella maisemia, mutta lämpöviltti on tällöin välttämätön.

Helmi: "Lämmöt ei karkaa harakoille, kun kurkkii vain pienestä raosta."

Helmi: "Ai mää muka olen vilukissa? Kuule, mää olen niin karski,
että voin olla vaikka takki auki, näin."

Helmi: "Hrrrr... no en sen kauempaa demonstroi."

Helmi: "Lisäksi voin olla vaikka pää paljaa, näin. Eikä tunnu missään."

Helmi: "Mutta koska olen hieno neiti, niin tyylisyistä laitan kuitenkin viltin
myös pään ympärille. En tietenkään sen takia, että mun
olisi mukamas kylmä.. (kali kali kali...)"

Kaverukset hassuttelevat

Helmi ja Paavo bulldogit makoilevat vierekkäin lattialla ja ilmeilevät hassusti. Tässä bulldoggimaisen hauskoja ilmeitä.

Paavo (vas.): "Mitä tehtäis?" Helmi (oik.): "En mää keksi mitään."

Paavo (vas.): "Esitelläänkö kameralle erilaisia ilmeitä?"
Helmi (oik.): "Huaah.. Taas näitä Paavon hyviä ideoita. No okei."

Paavo: "Ensimmäisenä esitetään viatonta. Näin." Helmi: "Vähän
vaikeata tällä naamalla. Ainakin sää näytät lähinnä säälittävältä."

Paavo: "Kokeillaanko seuraavaksi näyttää viehkeältä kameralle?"
Helmi: "Öö.. mitähän se tarkoittaa? No kokeillaan."

Helmi: "En mää oikein osaa näyttää viehkeältä. Kokeillaan seuraavaksi
tehdä joku tyhmä irvistys." Paavo: "Okei. ÄN-YY-TEE - NYT."

Helmi: "Prööt."

Paavo: "Helmi, sää olet niin hyvä irvistämään." Helmi: "Just joo.
Sää, Paavo, olet kanssa erittäin lahjakas näyttämään tyhmältä."

Paavo: "Nyt mää kyllä annan sulle pusun." Helmi: "Täh? Paavo,
en mää tarkoittanut tota äsköstä mitenkään kehumisena."

Nuotiolla

Olimme porukalla nuotioretkellä Parkanossa. Sää oli pilvinen, mutta muuten hyvä nuotion polttoon. Paistoimme nuotiolla makkaraa, mutta Helmille ei voinut antaa maistiaistakaan eliminaatiodieetin vuoksi. Se kyllä vaatii päättäväisyyttä, että ei lipsu tällaisissa tilanteissa, sillä Helmin suunnalta tulee kovasti vaativia katseita makkaroiden suuntaan. Onneksi Helmille oli omat kalkkunaeväät mukana ja retki oli sen myötä onnistunut myös Helmin mielestä. :)

Helmi: "Kyllä on komea nuotio. Kai siinä paistetaan makkaraa?"

Helmi: "Nuuh nuuh. Ei ainakaan vielä ole makkarat tulilla. Minä olen sitten heti
valmiudessa, kun aletaan makkaroita paistamaan."

Helmi: "Nuuh nuuh. Ei vieläkään makkaraa. Hei, mitä te siellä metsässä rymyätte?
Tulkaa jo paistamaan makkaraa. Nuotio alkaisi oleen jo aika hyvässä vaiheessa."

Sori Helmi, mutta sulle ei ole makkaraa tiedossa.

Helmi: "Ai mitä? Eikö?"

Helmi: "On tää kanssa reilua. Toiset siinä herkuttelee ja mun tarvitsee tässä
katsella vierestä. Mää tuun kohta sammuttamaan sen nuotion mun kuolalla."

Helmi: "Nyt mulle sitä kalkkunaa!"

Helmi: "Mää vaadin!"

Helmi: "Vihdoin. Nam nam. Kyllä tää kalkkuna voittaa noi jauhomakkarat."

Helmi: "Jaha. Lähdetäänkö? Maha on täynnä ja nuotiokin jo alkaa hiipumaan."