Helmin oikea silmä alkoi rähmiä kovasti. Usein aamuisin koko silmä oli ihan rähmässä, välillä rähmä oli jopa vihertävää. Lisäksi silmä punoitti hiukan ja Helmi yritti välillä rapsuttaa sitä tai hinkata sohvan reunaan.
 |
| Helmi: "Silmä on pipi." |
Eläinlääkäri tutki silmää ja totesi kyseessä olevan silmän sidekalvontulehdus. Samalla eläinlääkärikäynnillä Helmillä todettiin jälleen furunkuloosia sekä vatsavaivoja, joiden syy voi olla ruoka-aineallergiasta johtuva suolistotulehdus. Samoin silmätulehdus saattoi olla yksi oire allergiasta. Näistä johtuen Helmin ruokavalioon tehtiin muutoksia.
 |
| Helmi: "Ei ei ei.. Mitä te mun silmään aiotte laittaa?" |
 |
| Helmi: "No äkkiä sitten." |
 |
| Helmi: "No, mitä näkyy?" |
Helmi sai silmäänsä Oftan Akvakol silmätippoja, joita annetaan 1 tippa 4-6 kertaa päivässä 10 päivän ajan. Silmätipat on hyvä säilyttää jääkaapissa, mutta vähän ennen silmätippojen antoa purkki on hyvä ottaa jäähtymään, jottei tippa tuntuisi niin kylmältä silmään.
 |
| Silmätipat silmän sidekalvontulehdukseen. |
Samalla kertaa tutkittiin myös Helmin suu, joka oli melko hyvässä kunnossa. Vain vähän hammaskiveä oli havaittavissa.
 |
Helmi: "Sori, unohdin pestä hampaat aamulla...
Tai no oikeastaan en ole pessyt niitä koskaan." |
Hei,
VastaaPoistaminua kiinnostaa miten päädyitte juuri tähän rotuun? On kuitenkin yksi sairaimmista roduista, eikö se yhtään peottanut? Tai tunnu pahalta katsoa vierestä rakkaan koiran kärsimyksiä (allergiat, rohina ym)?
Ymmärrän, että ovat ihania luonteeltaan, mutta miten pystyitte ohittamaan kaikki ikävämmät puolet ja valitsemaan juuri englanninbulldogin?
Hei,
PoistaPäädyttiin englanninbulldoggirotuun, koska mm. tutulla oli bulldoggi, joka oli terve ja ihana. Lisäksi luettiin tietoa rodusta mm. Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen sivuilta. Toki bulldogeilla on perinnöillisiä sairauksia, mutta keskimäärin se ei ole sen sairaampi rotu kuin monet muutkaan. Kyseisen yhdistyksen sivuilla sanotaan mm. näin: "Englanninbulldoggin arvellaan usein olevan erittäin vaativa koira, joka kärsii lukuisista sairauksista. Näin ei ole. Rodussa esiintyy perinnöllisiä silmäluomien sairauksia ja vikoja, ihosairauksia, ns. tiukkaa häntää, allergioita, pehmeästä kitalaesta ja ahtaista hengitysteistä johtuvia vaikeuksia sekä epilepsiaa. Olennaisesti sairaampi kuin useimmat muut koirarodut englanninbulldoggi ei kuitenkaan ole. Kuten kaikki koirat, se vaatii omistajaltaan säännöllistä huolenpitoa ja hoitoa."
Helmillä iso osa ongelmista on lähtöisin ruoka-aineallergiasta ja sen selvittäminen voi kestää, kun pitää kokeilla eri ruokia. Mutta mitään hirveän vakavaa tai henkeä vaarantavaa ei kuitenkaan ole ollut. Eläinlääkärikin sanoi, että allergiat on kuitenkin juuri niitä, mitkä on omistajille ikävimpiä, koska niiden hoitaminen ja selvittäminen vaati paljon työtä. Nyt tuntuu, että ollaan vihdoin löydetty sopivia ruoka-aineita (kirjoittelen niistä myöhemmin lisää).
Valitsimme kasvattajan, joka oli käynyt kasvattajien kurssit ja jonka bulldogeilla oli sukutaulut tiedossa jne. Harmillinen juttu oli se, että Helmi sattui olemaan sikäli huono yksilö, että sillä on noita allergioita kovasti. Ja kyllä, tekee pahaa katsoa, jos Helmi joutuu läähättämään niin paljon, että henki oikein röhisee. Nyt, jos hankkisin bulldoggia uudestaan, kiinnittäisin enemmän huomiota siihen, että kuono olisi pidempi, jolloin koiran olisi helpompi läähättää, ja että nenäpoimu ei olisi yksi iso, vaan kolmiosainen, jolloin se olisi helppohoitoisempi.
Monilla muilla roduilla on paljon vakavampiakin oireita, kuten perinnöistä sokeutta tai pää on niin ahdas, että aivoilla ei ole tilaa jne. En pidä bulldoggeja keskimäärin sairaampina kuin muitakaan rotukoiria. Helmi on kuitenkin esimerkki siitä, että sairauksia voi kuitenkin tulla ja se on tosi harmi, jos omalle kohdalle sattuu sellainen yksilö. Nyt myös osaan enemmän antaa arvoa myös kasvattajan kokemukselle ja pyrkimyksille parantaa rodun terveyttä. Helmin kasvattaja oli vasta aloittanut bulldoggien kasvatuksen ja ehkä siksi pentueesta ei tullutkaan niin terve, kuin olisi toivottu. Vaikkakin ulkoisesti ja luonteelta pentue oli hurmaava. Nykyään Helmin kasvattaja on lopettanut kasvatustyön, joten ehkä hän ei onnistunut siinä toivomallaan tavalla.
Blogini tarkoitus on jakaa tietoa mm. koirien sairauksista muille koirien omistajille, jotka painivat samojen asioiden parissa ja tosi paljon blogiin päädytäänkin esim. hakusanoilla "furunkuloosi" ja "kirsikkasilmä". Ja nämä sairaudet eivät todellakaan ole vain bulldoggien ongelmia, vaan ihan kaikkien koirien.
Hienoa onkin, että kerrot täällä avoimesti, kun koirasi sairastaa sekä sen allergioista, hengitysvaikeuksista ym. Moni bulldoggien omistaja kun ei halua sanoa mitään 'negatiivista' rodusta sairaaksi leimaantumisen pelossa.
VastaaPoistaMielestäni on kuitenkin epäreilua sanoa, ettei englanninbulldoggi olisi olennaisesti sairaampi kuin muut rodut. Viittaamasi pään ahtaus eli Cavalierien Syringomyelia ei kuitenkaan mielestäni ole verrattavissa bulldoggien ongelmiin. Tämä sairaus on vain osalla Cavaliereistä (ja koiria tutkitaan ja kuvataan taudin ehkäisemiseksi) Kun taas hengitysongelmat vaivaavat jossain määrin jokaista englanninbulldoggia. Usein tunnutaan unohtavan, että se koiran rohina&tuhina ei ole normaalia, vaikka se niin monen ihmisen mielestä onkin 'söpöä'. Vähän kun ihmisellä olisi astma, johon ei saisi lääkettä.
Mielestäni englanninbulldoggipiireissä voitaisiinkin lopettaa vertailu muihin rotuihin, samaten kuin aktiivisesti väittää, ettei rotu ole niin sairas kuin sanotaan. Koska se on. On monia rotuja, jotka eivät päivittäisessä elämässään kärsi mistään ongelmista, vaan pystyvät liikkumaan ja hengittämään normaalisti. Niin kauan kuin englanninbulldoggi ei tähän pysty ,se ON olennaisesti sairaampi kuin muut rodut.
Toivoisin myös bulldoggien harrastajien ymmärtävän, että rodun ongelmien vähättely ei palvele ketään, kaikista vähiten rotua itseään. Jos rotu on harrastajille niin rakas, luulisi tahdon parantaa koirien terveyttä ja elinikää olevan korkealla. Järkyttävää onkin, ettei englanninbulldoggiyhdistys ole asettanut jalostuskoirien terveydelle minkäänlaisia vaatimuksia. Sitten kuitenkin jatkuvasti käsketään katsomaan muiden rotujen tilastoja, kuinka nekin ovat sairaita. Monesta muusta rodusta kun sentään löytyy niitä tilastoja ja koiria kuvataan, jotta terveyttä voitaisiin edistää. Miksi englanninbulldoggien kanssa ei toimita näin? Miksi englanninbulldoggi ei kuulu Pevisaan? Mielestäni Suomen englanninbulldoggiyhdistys vähättelee räikeästi rodun ongelmia, ja tuntuu tekevän kaikkensa, ettei rotu muuttuisi terveempään suuntaan.
Toivottavasti et loukkaannu kirjoituksestani, tämä ei ole mikään hyökkäys sinua kohtaan. Koiraharrastajana en ole vaan koskaan ymmärtänyt, mikä tässä rodussa viehättää ihmisiä. Tiedän, että niillä on ihana luonne, mutta miten omistajat voivat seurata niiden muita ongelmia vierestä, sitä en ymmärrä. Enkä pysty katsomaan niitä, tuntematta suurta surua siitä miten pitkälle ihminen on valmis menemään, jalostaakseen koirasta haluamansalaisen, välittämättä sen kärsimyksistä. Omaa silmääni miellyttää eniten koira, jolla on sopusuhtainen vartalo, ja sen on helppo liikkua ja olla omassa kropassaan. Mutta näköjään joidenkin kauneusihanteisiin vetoaa iso ja ruttuinen naama, joka rutisee ja röhisee jatkuvasti. Sitä en ymmärrä.
Ja jos englanninbulldoggien ongelmat rajoittuisivatkin vain näihin hengitysvaikeuksiin ja rakenteen mukana tuomiin ongelmiin sekä allergioihin, mutta ei, lista on loputon.
Ilmeisesti omistajat vaan helposti sokeutuvat näihin ongelmiin ja alkavat pitämään niitä 'normaaleina' rodulle. Sekin, kun sanot, että on harmi jos omalle kohdalle sattuu sairas yksilö. Eikö ole surullista, jos sellainen sairas yksilö sattuu kenelle vain? Eikö ole surullista, että englanninbulldoggien kohdalla niitä sairaita yksilöitä sattuu aika monelle? Käärikää ihmeessä yhdessä hihat ja alkakaa hommiin sen puolesta, että voitte rehellisin mielin sanoa englanninbulldoggin olevan terve rotu.
Kiitos mielipiteestäsi.
PoistaMonelta osin olen samaa mieltä kanssasi, mutta en kaikessa. Kyllä tämä jokseenkin vaikuttaa myös "hyökkäykseltä" minua kohtaan sekä blogin lukijoita kohtaan. Huomaatko, kuinka kirjoitan englanninbulldogistani puolueettomasti niin hyvistä kuin huonoista ominaisuuksista, ja kuinka vastailen ihmisten kommentteihin ja annan neuvoja, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota pennun hankinnassa, miten hoitaa eri vaivoja jne. Ja varmasti ymmärrät, että tätä blogia lukee pääasiassa bulldoggien omistajat ja bulldogeista kiinnostuneet henkilöt. Mikäli oikeasti haluat parantaa bulldoggien terveyttä ja saada bulldoggien omistajat puolellesi, ei hyökkäävä ja bulldoggeja täysin vastustava lähestymistapa ole sopivaa.
Sinulla ei selvästikään ole itsellä mitään oikeata kokemusta englanninbulldogeista. Vaikuttaa siltä, että olet lähinnä googlettanut tietoa erinäisistä lähteistä etsien kaikkea mahdollisimman pahalta kuulostavaa. Ja googlestahan kaikkea löytyy.
Muun muassa väitit, ettei englanninbulldoggiyhdistys olisi tehnyt jalostustavoitteita. Olet väärässä, tässä linkki: http://www.seby.fi/tiedostot/jalostuksen_tavoiteohjelma.pdf
Lisäksi vahvasti väitit, että englanninbulldogin kasvattajat eivät välittäisi koirien kärsimyksistä ja että koirien terveyttä ei haluttaisi parantaa. Miten voit väittää tällaista? Jalostustavoitteen tilastoista voi esimerkiksi havaita, kuinka bulldoggien monet sairaudet ovat vähentyneet huomattavasti mentäessä vuodesta -84 vuoteen -02. Monet ovat pudonneet täysin nollaan, kuten ruoka- ja henkitorven ahtaumat, lääkitty epilepsia, tukirangan ongelmat, karvatupintulehdus.
Väitit myös, että englanninbulldoggeja ei kuvata ja sitä myöten ei yritettäisi edistää terveyttä. Englanninbulldoggiyhdistyksen sivuilla sanotaan mm. näin: "Urosten omistajan tulee noudattaa SKL:n ohjeita antaessaan urostaan jalostukseen.
Lisäksi urokselta vaaditaan virallinen sydänkuuntelutulos sekä virallinen polvitarkastustulos ja vähintään näyttelytulos erittäin hyvä tai hyväksytty jalostustarkastus."
Lisäksi kärjistit, että englanninbulldoggi ei pysty liikkumaan ja hengittämään normaalisti. Englanninbulldoggi voi elää ihan normaalia elämää, nauttia leikeistä ja lenkeistä. Helmiä ei itseään edes allergia-asiat menoa haittaa. Helmi tykkää barffiruoastaan ja iho-ongelmat eivät haittaa, kun niitä hoidetaan. Ei englanninbulldogit kokoajan läähätä tai röhise. Ja silloin, kun ne röhisee, en ainakaan itse ajattele rohinaa mitenkään söpönä. Se on oikeastaan se, mikä itseä Helmin kohdalla eniten säälittää. Bulldogeissa on kuitenkin paljon eroja. Monilla uusilla pentueilla hengitystiet ovat jo paljon tilavammat ja pitkäkään lenkki ei aiheuta röhinää. Siksi aikaisemmassa kommentissa kerroinkin, mihin asioihin osaisin nyt enemmän kiinnittää huomiota pennun hankinnassa.
Et vain voi väittää kaikkea faktana, koska ne ei pidä paikkaansa ja sinulla ei ole oikeata kokemusta bulldogeista. Itselläsi ei selvästikään ole bulldoggia. Tunnetko edes yhtään bulldoggia?
Ja tottakai se on paha asia, jos huono yksilö sattuu osumaan sitten kenelle tahansa. Haluat väkisin vääntää kommenttini minua vastaan. Miksi sitä paitsi laitat omat kommenttisi anonyymina?
Helmiä en vaihtaisi mihinkään muuhun, vaikka sillä on omat heikkoutensa. Helmi on niiiin kiltti, hyväsydäminen ja ihmisrakas. Sillä on helppohoitoinen turkki, tosi hyvin liikkuva häntä ja se ei ole ylipainoinen. Lisäksi Helmi on tosi fiksu, se osaa monia temppuja esim. murista käskystä ja sulkea oven, tehdä kasin + kaikki perustemput. Kunhan minimoin allergia oireet enkä lenkitä kuumalla säällä pitkää matkaa, Helmin elämä on ihan täyttä ja onnellista. Toivottavasti pystyt muuttamaan myös omaa käsitystäsi bulldogeista uudelle tasolle.
Sinulle synonyymi:
PoistaNyt 3,5 vuoden jälkeen , kun saatan oman englanninbulldogini viimeiselle matkalleen , olen samaa mieltä kanssasi.
Ikävää kuulla. :(
PoistaMikäli koet, että haluat kertoa oman englanninbulldoggisi tarinan, voit kertoa sen täällä kommenttina. Varmasti moni olisi kiinnostunut kuulemaan...
Hei taas,
VastaaPoistaPahoitteluni jos koit tyylini hyökkäävänä. Aihe vain herättää niin vahvoja tunteita, että on vaikea kirjoittaa asiasta neutraalisti. Ja sinua en tässä syytä mistään, lähinnä ihmettelen rotuyhdistyksen ja kasvattajien (ainakin osan) toimintaa.
Ja ei, minulla ei koskaan ole ollut minkäänlaista bulldoggia. Kuten sanoin, jo niiden ulkonäkö saa minut surulliseksi. En voisi koskaan ottaa minkäänlaista lyhytkuonoista rotua. Olen kuitenkin seurannut vierestä monen englanninbulldoggin (sekä ranskanbulldoggin) elämää. Ehkäpä tuttavapiirissäni sitten asustelee harvinaisen röhiseviä ja sairaita bulldoggeja, koska minulle on muodostunut mm. niiden kautta huono kuva rodun terveystilanteesta.
Sukulaiseni kasvattaa englanninbulldoggeja, sen vuoksi en esiinny omalla nimelläni. Hän tietää kyllä mieliiteeni, mutta en halua puuttua sen enempää häneen elämäänsä/työhönsä julkisesti.
Mielestäni olisi hullua kaunistella puheitani tai muuttaa mielipiteitäni sen vuoksi, että tätä blogia lukee lähinnä 'bulldoggi-ihmiset'. Se tässä koko keskustelussa (isommassa mittakaavassakin, mitä on nähty televisiossa, blogeissa, eläinlääkäreiden artikkeleissa) on mielestäni vialla, miksi asioista ei saa puhua suoraan ja kaunistelematta? Kumpi on haitallisempaa, se että rodun harrastajille tulee paha mieli vai se että koirat (ainakin osa) kärsivät?
Olen aidosti huolissani rodusta, tarkoituksenani ei ole pahoittaa kenenkään mieltä. Ehkäpä osalla ihmisistä, esimerkiksi kasvattajilla, on syytä mennäkin itseensä ja miettiä tarkkaan myös sitä koiraa ja sen vointia. Ja olla valmis aitoon ja rehelliseen keskusteluun, jossa koira ja sen hyvinvointi on ykkössijalla.
Toivotan teille, ja etenkin Helmille oikein mukavaa kesää!
Kiitos, että haluat aidosti, että englanninbulldogien jalostuksessa kiinitettäisiin enemmän huomiota terveytään. Olen itse aidosti tässä asiassa täysin samaa mieltä. Ja hyväuskoisena uskon kasvattajien siihen tähtäävänkin. Mikäli kasvattajan tavoitteena on vain saada rahaa ja tehdä mahdollisimman ruttuisia koiria, on homma karannut täysin käsistä.
PoistaOn hyvä, että sanot asioita suoraan. Mutta jos perustat väitteesi johonkin 80-luvun tietoon, se voi antaa väärää tietoa julkisesti niille, jotka suunnittelevat bulldogin hankintaa.
Käytit aikaisemmassa kommentissasi Pevisaan kuulumattomuutta yhtenä perusteena sille, että englanninbulldogin terveyttä ei yritettäisi edistää. Tässä ote jalostustavoitteesta: "Englanninbulldoggi ei ole ollut mukana PEVISA – ohjelmassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö
rodun terveysongelmien kehitystä olisi syytä seurata tarkkaan ja pyrkiä karsimaan pois jalostuksesta
yksilöt, joilla on vakavia terveysongelmia. Tietoa terveysongelmista kerätään Suomen
Englanninbulldoggiyhdistyksen jalostustoimikunnan ylläpitämään bulldoggitietokantaan."
Jokatapauksessa tämä on ollut hyvä ja mielenkiintoinen keskustelu ja antaa varmasti muillekin lukijoille ajattelemisen aihetta. Toivotaan, että kasvattajat ottavat terveysasiat vakavasti ja englanninbulldogista tulisi terveempi rotu. :) Mukavaa kesää sinnekin!
Joo, toivotaan todellakin ,että englanninbulldogien jalostus Suomessa kiellettäisiin sekä muualla maailmassa ja saatettaisiin omistajat ,jotka omilla valinnoillaan ottaa englanninbulldoggin lemmikikseen tukevat tätä julmuutta.Laitappa se pyykkipoika nenääsi ja yritä elää normaalisti nenänkautta hengittäen..eipä taidakaan onnistua (: Helmi on aivan ihana, harmillisisesti jalostuksen sijaiskärsijä
PoistaEn ole todellakaan samaa mieltä kanssasi siitä, että ratkaisu englanninbulldoggien terveysongelmiin olisi täysi jalostuksen kieltäminen. Ehdotuksesi on yhtä hölmö kuin jos nopeusrajoitukset laitettaisiin 0km/h, jolloin onnettomuuksien riski olisi 0. Tai että alkoholiongelmaisten vuoksi tehdään täysi kielto alkoholien myyntiin.
PoistaMinun mielestä jalostus pitää olla sallittua, mutta kasvattajille on annettava paljon lisää tietoutta siitä, miten geenit perityvät ja miten kasvatuksessa on edettävä, jotta bulldoggien geenikantaa saataisiin kasvamaan ja perinnölliset viat ja sairaudet vähenisi. Jos esimerkiksi Suomessa alettaisiin parantamaan bulldoggien terveyttä oikeanlaisella jalostuksella, voisi muut maat saada hyvää mallia ja vietäessä suomalaisten bulldoggien geenejä muihin maihin saataisiin myös muualla maailmalla kasvatettua geenien vaihtelua. Ja lisäksi tämä lähestymistapa ongelman ratkaisemiseksi voisi jopa olla mahdollinen ja saavutettavissa. Sinun näkemyksesi jalostuksen täysikiellosta koko maailmassa on utopistinen eikä ole mahdollinen toteutettavaksi.
Mikäli englanninbulldogin hengittäminen on yhtä hankalaa kuin, että olisi pyykkipoika nenässä, on omistajan ymmärrettävä viedä koira leikkaukseen. Tilanne ei kuitenkaan todellisuudessa oli ihan noin paha kuin kärjistetyssä esimerkissäsi kuvaat. Helmi ainakin nukkuu aina nenän kautta hengittäen. Sen sijaan olen kuullut, että jollain koirilla on hengitys todellakin niin hankalaa, että koira haluaa laittaa suuhunsa jonkin kapulan yöksi, jotta suu pysyisi auki ja voisi hengittää suun kautta. Tällöin mielestäni koira pitää viedä leikattavaksi, jotta hengitysteitä saataisiin isommiksi. En ole kuitenkaan kuullut kenestäkään englanninbulldogista tällaista.
Olen itseasiassa itse kohtalotoveri Helmin kanssa, sillä itsellänikin on ahtaat nenän hengitystiet ja nenäonteloitani on kertaalleen leikattu laserilla. Mikäli Helmin hengittäminen hankaloituu iän myötä, haluan, että myös Helmin hengitysteitä leikattaisiin. Ja pidän itse juurikin tätä hengittämisen parantamista ensisijaisena asiana jalostuksen kehittämisessä.
Niimpä, toivotaan, että mahdollisimman moni saisi tästä ajattelemisen aihetta. Hyvä myös herätellä ihan jokaista perehtymään asioihin kunnolla, kun on harkitsemassa koiran hankkimista. Taustat kannattaa selvittää kunnolla, vaikka se viekin aikaa ja on joskus hankalaa.
VastaaPoistaMukava, että olit avoin keskustelulle. Monien bulldoggien omistajien/kasvattajien kanssa se ei ole ollut mahdollista. Näin huippu luonteisille koirille toivoisi myös terveyttä ja pitkää ikää!
Hei Anni!
VastaaPoistaToivottavasti Helmin silmä on parantunut! Tuli mieleen kysyä missä eläinlääkäriasemassa käytte? Tosiaan ei ole itsellä kokemusta ja siksi kysyn, voitko suositella joku asema Tampereella?
t. Daria
Moi,
PoistaOtettiin Helmin silmätulehdukseen toinen antibioottikuuri, kun rähmi taas. Mutta nyt ei enää vaivaa Helmiä, eikä yritä pyyhkiä sohvan kylkeen enää. :)
Me ollaan käyty pääasiassa Veterissä: http://www.veter.fi/
Mutta jos ei pääse autolla menemään, niin lähempänä on myös Hervannan eläinlääkäri: http://www.hervannanelainlaakarit.fi/
Ollaan käyty sielläkin joskus.
Mutta kyllä Veteriä enemmän suosittelen, koska siellä on enemmän valmiuksia eri leikkauksiin ja tutkimuksiin sekä enemmän eri asioihin erikoistuneita eläinlääkäreitä.
Hyvä, toivottavasti parane pian!
VastaaPoistaKiitos tästä, veteriä myös suositteli minun kaveri! Kokeilaan siinä sitten!
Moro mulla olisi kysymys?
VastaaPoistaMistä kannattaa hankkia buldoggi,
Onko omaa kasvattajayhdistystä vai onko olemassa paikkoja mistä voisi pelastaa sellaisen ei Virosta,
Itsellä oli buldoggi muutaman vuoden ja ei ledyn kunnossa ollut mitään moitittavaa luomessa pieni kasvain mutta ei kuulemma tarvinnut poistaa?
Olen niin kahden vaiheella otanko pennusta asti vai hyvän loppuelämän jollekkin pelastus koiruudelle.