Lyhyen kuonon vuoksi englanninbulldogit laitetaan hengityskoneeseen nukutuksen ajaksi. Todennäköisesti limasta johtuen Helmin hengitysputki meni tukkoon parin hengen vetäisyn jälkeen. Eläinlääkäri joutui vaihtamaan putken toiseen. Tällä aikaa sydämesi jostain syystä pysähtyi, eikä sitä saatu enää käyntiin elvytyksellä. Kuolinsyyksi kirjattiin anestesiakomplikaatio. Timo sai suruviestipuhelun eläinlääkäriltä klo 13. Tämän jälkeen Timo haki minut töistä ja lähdimme eläinlääkäriin kuulemaan, mitä oli tapahtunut.
Pääsimme katsomaan sinua, kun nukuit viimeistä untasi tutkimuspöydällä pehmeän viltin alla. Murruin ihan täysin nähdessäsi sinut. Itkimme ja halailimme sinua Timon kanssa pitkään ja hartaasti. Olit vielä lämmin ja turkkisi yhtä pehmeä kuin aamullakin. Silmissäsi ei enää ollut eloa ja ymmärsin, mitä todella oli tapahtunut. Myös siskoni Satu tuli hyvästelemään sinua. Kerroimme, kuinka rakas olet ja että emme koskaan unohda sinua.
Olit kaikkea, mitä koiralta voi toivoa. Annoit ehdotonta rakkautta aina. Tulit innoissasi vastaan, kun tulin kotiin. Halusit syliini lepäämään ja rapsuteltavaksi. Et koskaan tehnyt mitään pelottavaa tai uhkaavaa. Olit tottunut kaikkeen käsittelyyn. Annoit minun leikata kyntesi, pestä nenävälisi, kuivata tassusi ja laittaa silmätipat aina kiltisti. Osasit paljon temppuja, joita sain ylpeänä kanssasi esittää tutuille ja sukulaisille. Tykkäsit eläinlääkärikäynneistä. Olit sosiaalinen ja rakastit ihmisiä. Halusit olla mahdollisimman paljon ihmisten lähellä. Tulit sänkyymme illalla vaikka vain kymmenen minuutin vuoksi, vaikka tiesit, että sitten joudut menemään alakertaan omaan sänkyyn nukkumaan. Ihailin söpöyttäsi toistamiseen, vielä viimeisenä aamunakin. Nautit huomiosta ja jatkuvasta lässytyksestäni, jota toistelin sinulle ihanuudestasi.
Yllätit meidät moneen kertaan tempauksillasi. Kerran astelit yksissä tuumin kanootin kyytiin, kun olimme lähdössä melomaan. Siitä lähtien tulit usein mukaan kanoottiretkille. Halusit myös aina mukaan veneilemään. Moottoriveneen ääni ei sinua pelottanut, vaan nautit vauhdin hurmasta ja järvimaisemien katselusta. Tykkäsit olla mukana sieniretkillä ja yllätit, kuinka ketterästi hypit kaatuneiden puun runkojen yli. Rakastit pahvilaatikoiden tuhoamista ja sait tilaa vievät pahvilaatikot muuttumaan pieneksi pahvisilpuksi. Kyllä tempauksillesi sai usein nauraa. Toit niin paljon iloa ja sisältöä elämäämme ihanalla luonteellasi. Mikään ei voi korvata sinua, Helmi.
Vaikka lähtösi tuli niin yllättäen ja olen itkenyt ikävästä varmaan saavillisen kyyneliä, minua kuitenkin helpottaa tieto, että et kärsinyt mistään kivusta kuollessasi, koska olit nukutettuna. Et myöskään joutunut kärsimään mistään kivuliaasta sairaudesta ennen kuolemaasi, koska olit ihan terve, kun lähdit reippaana hammaskiven poistoon. Nyt olet koirien taivaassa ja toivon, että vielä joskus näemme toisemme ja saamme taas viettää aikaa yhdessä taivaassa.
"Mammi rauhassa, Helmi-kulta..." ♥♥♥ |