Kylmä

Jos Helmin on kylmä ja oma turkki ei enää riitä vaativiin lämmitystehtäviin, kääriytyminen lisäturkin sisään auttaa. Tässä koomisia kuvia uudesta mutaatiosta: bulldoggileijonasta.

Helmi: "Täällä on ihan sika kylmä. En voi ymmärtää sellaisia koiria,
jotka haluavat olla koko yön pihalla jossain ulkokopissa. Hyrrr..."

Helmi: "Tämähän on niin kuin koirien peruukki. Oranssi väri
on ehkä hiukan liian ankara makuuni. Sopisikohan
paremmin blondi tai brunetti vaihtoehto?"

Kumpi olisi uskottavampi: blondi vai brunetti bulldoggileijona?

 

Ihana ensilumi

Tampereelle satoi kunnon ensilumi perjantaina. Laitoin Helmille ulkotossut jalkoihin, ettei jalat kastuisi ja furunkuloosi uusiutuisi. Sitten lähdettiin pihalle. Helmi oli aivan innoissaan, kun pääsi ensilumelle juoksentelemaan. Juoksentelusta voi päätellä, että Helmi on parantunut hyvin vaivoistaan. Tässä riemuisaa juoksentelua tossut jaloissa.

Helmi: "Jiihaa. Nyt mää kyllä juoksen niin lujaa, kun vaan pääsen."

Helmi: "Mää juoksen niin lujaa, että pitää olla kieli keskellä suuta, etten kompastu.
En mää silti sitä tarkoita, että olisin mitenkään kömpelö."

Helmi: "Huhhuh. Nyt ei jaksa enää juosta."

Helmi: "Nyt ei jaksa enää edes kävellä. Jos katsellaan vähän aikaa
maisemia. Kyllä on yön aikana maisemat muuttunut talviseksi."

Kyllä Helmi vielä jaksoi juosta tämänkin jälkeen. Välillä vaan piti jäädä maisemia ihaileen. Ihan loppumatkasta Helmin toisesta takajalasta tippui tossu, mutta se ei menoa haitannut. Kolmella tossulla pystyi hyvin jatkamaan matkaa. Nuo koirien kengät pitää kyllä osata laittaa tietyllä tavalla ja aika kireälle, että ne pysyisivät jaloissa. Alkuunsa ne tippuivat Helmiltä melkein heti lenkin alussa. Sitten tajusin laittaa tarralenkin ihan jalan alaosan ympärille, enkä yrittänyt laittaa sitä enää mahdollisimman ylhäältä kiinni. Sitten kengät alkoivat pysyä jaloissa paljon paremmin. Tossujen avulla koiran tassut pysyvät kuivina ja furunkuloosi ei pääse niin helposti uusiutumaan.

Akuutti silmävamma koiralla

Helmillä vain epäonni jatkuu. Kun vihdoin oli oksennustauti helpottamassa ja päästiin vähän lenkille, tapahtui ikävä tapaturma. Helmi juoksi metsäpolulla suoraan keppiin, joka osui Helmin silmään. Lenkillä oli mukana myös Paavo-bulldoggiystävä ja siskoni Satu. Pelästyimme kovasti, kun Helmi yhtäkkiä pinkaisi taaksepäin iloisen hölkkäilyn lomassa ja alkoi siristää oikeata silmää. Silmä näytti seisaaltaan katsottuna ihan hirveältä ja meinasimme mennä ihan paniikkiin. Mietin, onko silmä puhjennut ja sokeutuuko silmä. Sitten totesin, että nyt ei voida panikoida, ettei pahenneta koiran tuskaista oloa. Yritimme olla rauhallisia ja lähdimme heti takasin kotiinpäin. Onneksi emme olleet kaukana kotoa. Soitin matkalla miehelleni, että tulee heti kotiin, jotta päästään autolla eläinlääkäriin.

"Joko se kyyti pian tulee?"

"Simmuun sattuu..."

Tulimme eteiseen odottamaan kyytiä. Helmi jo kovasti yritti tassullaan hieroa silmäänsä. Katsoin silmää nyt tarkemmin ja huomasin siinä pari senttisen tikun pystyssä alaluomen ja silmän välissä. Otin sen varovasti pois, vaikka tilanne hirvittikin. Tikun poistaminen helpotti Helmin oloa heti vähän, koska enää se ei yrittänyt hieroa sitä tassullaan.

Tämä kepin pala oli silmän alaluomen välissä pystyssä.

Kyyti tuli ja pääsimme lähtemään eläinlääkäriin. Timo oli jo soittanut eläinlääkäriin ja sinne saatiin onneksi varattua aika kolmen vartin päähän. Saavuimme eläinlääkäriin ja onneksi meidän ei tarvinnut odottaa kauaa, kun jo pääsimme vastaanotolle.

Helmi: "Häh?"

Eläinlääkäri tarkasti Helmin silmää. Oikean silmän pupilli oli aivan pienen pieni eikä se reagoinut valoon. Ne ovat merkkejä kovasta kiputilasta. Alla olevasta kuvasta voi nähdä, että pupilli on niin pieni, että sitä hädin tuskin edes erottaa.

Helmin pupilli on pistemäisen pieni eli kipu on kova.

Helmi: "Tulipa kova uupumus. Lepuutan vähän päätäni
sun kädellä, jos sopii... Krooh."

Helmi: "Zzzzz..."

Helmi ei oikein antanut koskea kipeään silmäänsä, jonka vuoksi koira piti heti nukuttaa. Nukutettuna koiran silmää pystytään tutkimaan paremmin. Helmille annettiin rauhoittava piikki pakaraan ja laskettiin lattialle. Päälle laitettiin lämmittävä viltti. Jäimme Helmin kanssa huoneeseen odottamaan unen tuloa. Helmin asettuessa makaamaan piti leuan alle laittaa päätä korottava esine, jotta estetään oksennusreaktiota tulemasta. Hetken päästä Helmi jo kuorsasi lattialla.

Kun Helmi saatiin uneen, se kannettiin tutkittavaksi leikkaussaliin, johon emme päässeet mukaan. Silmästä vilkkuluomen alta löydettiin pari pientä kuoren palaa, jonka jälkeen silmä puhdistettiin. Sarveiskalvolla todettiin pinnalliset pystysuorat viivamaiset vauriot, joihin indikaattoriväriaine tarttui. Lisäksi sidekalvolla oli lievä ruhje.

Silmään laitettiin klinikalla Atropin-tippa, joka laajentaa pupillia. Tipan tarkoitus on estää kiinnikkeiden syntymistä ja lievittää kipua. Kiinnikkeitä voisi syntyä, kun koiralla on kiputila ja pupilli on pitkään pienen pieni. Jos kiinnikkeitä syntyisi, ei silmä enää pystyisi toimimaan normaalisti. Helmille annettiin vielä seuraavana päivänä kotona yksi Atropin-tippa. Pupilli voi pysyä tipan jälkeen laajentuneena useita päivä tai jopa viikon.





Klinikalla aloitettiin kipulääkitys pistoksena. Saimme myös kotiin mukaan nestemäistä Metacam-kipulääkeliuosta, jota annetaan kerran päivässä suun kautta 2-3 päivän ajan. Kipulääke annostellaan painon mukaan annosteluruiskuun ja ruiskutetaan suuhun. Kipulääke saattaa aiheuttaa syömättömyyttä tai oksentelua, jonka jälkeen kipulääkitys on lopetettava ja otettava yhteyttä klinikalle.

Koska sarveiskalvon vauriot tulehtuvat helposti, oli aloitettava myös antibioottihoito silmään. Helmillä oli vielä meneillään korva- ja tassutulehduksesta johtuen antibioottikuuri. Se ei kuitenkaan auttanut tähän vaivaa, koska suun kautta annettava antibiootti menee silmän pinnalle huonosti. Siksi Helmille piti aloittaa myös Fucithalmic-silmätipat kahdesti päivässä sidekalvon alapinnalle viikon ajan.

Silmän raapiminen on estettävä, jonka vuoksi hankimme Helmille myös kaulurin. Kaulurin hankinta on hieman hankalaa bulldogille, koska kaula on leveä, mutta kuono on lyhyt. Helmin ollessa vielä unten mailla hoitaja sovitteli Helmille eri kokoisia kaulureita. Kuvassa Helmillä on yllään hieman liian pitkän mallinen kauluri. Päädyimme hieman pienempään malliin.

Rauhoitusaine laskee ruumiin lämpöä. Sen vuoksi koira on pidettävä levossa ja lämpimänä. Kotiin ei saanut lähteä ennen kuin koira on jalkeilla. Lääkäri ja hoitajakin yrittivät herätellä Helmiä ja kannustaa ylös. Tämä bulldoggi ei siitä oikein innostunut. Tässä Helmi uupuneena.

Helmi: "Missä mää olen? Mitä täällä metelöidään?
Olkaa nyt hiljaa vaan, mää voisin vielä nukkua tovin."

Saimme hetken odottelun jälkeen Helmin jalkeille ja lähtemään kotiin. Eläinlääkärikäynnin hinnaksi tuli yhteensä 181,84 euroa. Saimme pissa-alustamaton mukaan matkaan, koska rauhoituksen vuoksi koiralta voi vahingossa tulla pissa. Helmi oli todella uupunut kotimatkan ajan ja makasi takapenkillä. Kotona Helmi nukkui monta tuntia viltin alla. Heräämisen jälkeen laitoimme kaulurin pään ympärille, jotta Helmi ei pääse hieromaan silmäänsä. Helmi oli niin sekaisin, että ei osannut edes pissata. Unta vaan riitti. Onneksi illalla sentään pissaaminenkin onnistui.

Unta riitti heti kotiin tulon jälkeen...

...ja myös illemmalla kauluri kaulassa.

Koska Helmillä oli juuri ollut oksennustauti, annettiin klinikalla samalla koiralle vielä pahoinvoinninestolääke. Pahoinvonninestolääke oli tarpeen, jotta kipulääke ei aiheuttaisi oksentelua. Saimmekin annettua Helmille seuraavana päivänä kipulääkkeen. Sunnuntaina kipulääke sitten tulikin heti oksentamalla ulos. Helmi ei onneksi kuitenkaan näyttänyt olevan kivulias silmästään, joten kipulääkkeen antaminen päätettiin lopettaa. Klinikalle emme saaneet yhteyttä sunnuntaina, koska klinikka oli suljettu.

Tässä vielä kuvia Helmin silmästä pari päivää tapaturman jälkeen. Silmässä näkee tietyssä asennossa pieniä ruhjeita, mutta ei onneksi kauhean pahoja. Pupillin laajentajan vuoksi silmän pupilli on laajana. Ilman lääkettä se olisi todennäköisesti yhä pistemäisen pieni.

Helmi: "Simmu on vähän pipi."

Kontrollitarkastus ei ole välttämätön, jos silmä on parissa päivässä täysin oireeton. Mikäli jotain oiretta kuitenkin huomataan, olisi hyvä mennä kontrollitarkastukseen. Helmin olo on kohentunut muutamassa päivässä paljon ja ruoka on maistunut paremmin, joten kontrollikäynnille ei taida tarvita mennä, paitsi jos jotain oiretta vielä ilmenee.

Laskin, että Helmillä oli pahimmillaan samaan aikaan 5 eri kotona annettavaa lääkitystä: vatsansuojalääke, antibioottitabletit, Atropin-silmätippa, Fucithalmic-silmätipat ja Metacam-kipulääke. Nyt onneksi jäljellä on enää Fucithalmic-silmätippakuuri.

Blogin lukijat Helmin mietteissä

Helmi lepää epämääräisessä asennossa jakkaran päällä ja pohdiskelee blogiaan ja sen lukijoita.

Helmi: "En kai mää näytä yhtään laiskalta..
Mää teen koko ajan kovasti aivotyötä."

Helmi: "Mietin tässä, että mitä mää voisin keksiä
ilahduttaakseni blogin lukijoita. "

Helmi: "Hmmm.. Jaksaako kukaan edes lukea
näin laiskan bulldogin tarinoita.."

Helmi: "Ai mitä? Onko mun blogi kerännyt jo yli
10000 sivujen katselua? En mää sitten liian laiska
bulldoggi ole, vaan laiskuus on mun vahvuus."

Helmi, olet mitä suloisin ja hauskin bulldoggi. Sinä olet niin inspiroiva, että sinusta on helppo keksiä tarinoita kerrottavaksi. ♥ Kiitoksia kaikille blogin lukijoille, että blogi on saavuttanut jo 10000 sivujen katselua. :)

Oksennustauti koiralla

Oireet
Helmi alkoi oksentamaan aamulla seitsemältä. Aamuruoka ei pysynyt sisässä, eikä tietenkään antibioottilääke, joka annettiin ruoan yhteydessä. Päivän aikana Helmi oksensi useita kertoja. Ruoka olisi kyllä maistunut, mutta se ei pysynyt sisällä. Välillä saattoi olla parikin tuntia ilman oksennusta ja ajattelimme, että nyt se vihdoin loppu. Sitten hetken päästä alkoikin taas kauhea oksennuskohtaus. Lopulta illalla soitettiin eläinlääkäriin, kun vesikään ei pysynyt sisässä ja oksennus oli pelkkää vaahtomaista kuolaa.

Paavo-bulldoggiystävällä oli ollut samanlainen vatsatauti noin viikkoa aikaisemmin. Epäilimme, että Paavo olisi alunperin saanut vatsataudin pentunäyttelystä. Paavolla alkoi oksentaminen viikko näyttelyn jälkeen. Ja nyt Helmillä alkoi oksentaminen viikko Paavon jälkeen. Jos kyseessä on sama tauti, sen itämisaika on siis viikon.

Eläinlääkäriin

Eläinlääkäri oli onneksi auki illalla kahdeksaan asti. Soitimme noin seitsemän aikaan eli eläinlääkäri olisi vielä auki vajaan tunnin ajan. Sieltä kehotettiin tulemaan käymään samantien. Lähdimmekin viemään Helmiä eläinlääkäriin, jonne oli kotoa noin 15 minuutin matka. Otimme autoon pyyhkeen ja talouspaperia, jos matkalla tulee oksennus. Heti autossa tulikin kerran oksennus, mutta onneksi ei sen enempää.

Ensimmäisenä mittasimme Helmin painon, joka oli 21,5 kg. Viime kerralla, kun kävimme eläinlääkärissä, Helmi painoi 22,7 kg. Kyllä oli heikkoon kuntoon Helmi päässyt.

Hetken odottelun jälkeen pääsimme vastaanotolle, jossa Helmiltä mitattiin kuume takapuolesta ja kuunneltiin myös sydäntä. Lämpöä oli hieman yli 38 astetta, joka on ihan normaali koiran ruumiinlämpö. Koiran normaali ruumiinlämpö on hieman enemmän kuin ihmisellä. Eläinlääkäri teki Helmille perustutkimuksen ja totesi, että limakalvot olivat normaalin väriset, mutta kuivat. Vatsa oli pehmeä ja aristamaton. Eläinlääkäri kyseli tarkkaan, onko Helmi voinut syödä jotain, mikä voisi tukkia suoliston tai onko Helmillä ollut muita oireita. Esimerkiksi kohtutulehdus voi aiheuttaa oksenteluoireita. Mitään muita erityisiä vaivoja Helmillä ei ole ollut. Sen kuitenkin mainitsimme, että Helmin eliminaatiodiettiin kuuluva luinen jauheliha ei luiden osalta imeydy kunnolla ja Helmi on muinakin päivinä pari kertaa oksentanut luumurskaa ja myös ulosteessa on ollut mukana luumurskaa. Eläinlääkäri myös totesi, että suolessa tuntui tunnustelemalla olevan runsaasti ulostetta, jonka seassa on luumurskaa.



Röntgenkuvaus
Eläinlääkäri ehdotti, että otamme Helmiltä röntgenkuvan, josta näkisi, onko vatsaontelossa tukosta, joka voisi aiheuttaa oksentelun. Röntgenkuvauksen ajaksi Helmi asetettiin kyljelleen makaamaan. Tämä tilanne sai taas oksentelukohtauksen aikaan. Onneksi se loppui kuvauksen jälkeen ja siirryimme takaisin vastaanottohuoneeseen. Röntgenkuvista nähtiin, että suolistossa on jonkin verran ilmaa, mutta mitään tukosta ei ole. Syy oksenteluun ei siis johdu tukoksesta. Luisen jauhelihan syönti kuitenkin päätettiin lopettaa, koska se ei imeydy ja voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa suolistoon tukkeumia tai haavoja.

Oireiden hoito
Helmille annettiin kuvauksen jälkeen puoli litraa suolaliuosnestettä. Neste tiputetiin suoraan koiran niskaan ja siihen tulikin hurjan näköinen möykky. Nesteen pitäisi imeytyä kehoon parin päivän sisällä. Nestepatti tulee myös pikkuhiljaa tasoittumaan ja laskemaan kaulan alle.

Helmi: "Oijoi... Mikä ihmeen patti tuohon olkapäähän nyt kasvaa?
Kummia parannuskeinoja nuo ihmiset keksiikin. Toivottavasti tämä auttaa."

Nestehoidon jälkeen Helmille annettiin vielä pahoinvointiestopistos (Cerenia), joka pistettiin ihon alle. Lääkkeen pistäminen hieman kirveli ja koirasta pitikin pitää kiinni päästä, ettei se pääse rimpuilemaan. Lopulta pistos jouduttiin pistämään kolmessa erässä eri kohtiin Helmin rimpuilun vuoksi. Pahoinvoinninestolääke vaikuttaa 24 tuntia.

Kotiin tulon jälkeen tunnin päästä lääkkeen annosta sai koiralle tarjota ruokaa pieninä annoksina ja usein. Mukaan kotiin Helmi sai myös suun kautta annettavaa mahansuojalääkettä (Antepsin), jota annetaan 2,5ml aamuisin tunti ennen ruokintaa ja 2,5ml iltaisin juuri ennen nukkumaan menoa 3 päivän ajan. Lääkärikäynnin kokonaishinnaksi tuli 193,82 euroa. Vakuutuksen pitäisi maksaa omavastuun jälkeen jäljelle jäävä osa hoidoista.

Mahansuojalääke ja annosteluruisku.

Seuraavana aamuna Helmi oksensi mahansuojalääkkeen parin minuutin päästä sen antamisesta. Tunnin päästä annettu ruoka kuitenkin pysyi sisällä, eikä Helmi ole enää kuin kakonut, mutta mitään ei ole enää tullut pihalle. Taustalla oleva antibioottikuuri ei onneksi pahasti mennyt pieleen oksennustaudin vuoksi. Vain yksi kerta-annos meni hukkaan oksentamisen vuoksi. Ruokaa voi nyt antaa vain pieniä määriä kerrallaan, mutta usein. Nestepatti oli yön aikana laskenut niskasta Helmin kaulaan eikä se enää näy niin isona möykkynä. Helmille on tullut oksennustaudin jälkimainigeissa myös nuhaa ja koira on ollut kovin väsynyt. Toivottavasti kunto pian palaa ja Helmi pääsee normaalisti ulkoilemaan ja leikkimään.

Helmi lepää lattialla eläinlääkärikäynnin jälkeen.
Nestepatti näkyy vielä niskassa nestehoidon jäljiltä.

Keltainen lakki

Helmi oli niin ihastuttavana ja hurmaavana keltainen lakki päässään. Tässä kuvia syksyn viimeisiltä kauniilta syyspäiviltä mökiltä. Taivas on sininen ja Helmin lakki on keltainen. :)

Helmi: "Tunnen oloni niin filmaattiseksi."

Helmi: "Voisin lausua nyt runon:
Olen hienostunut bulldoggi, mun koti ei ole koiran koppi
Päässäni on hieno lakki, en siis ole mikään rakki."

Sienestämässä

Tänä syksynä on käyty muutaman kerran sienestämässä. Helmi on metsässä yllättävän ketterä. Se hyppii kaatuneiden puiden runkojen yli ja kulkee reippaana perässä erilaisissa maastoissa, vaikka sitä ei heti uskoisikaan.

Tattisaalis on ollut niukka. Sen sijaan kanttarelleja on tänä syksynä löytynyt aika paljon. Helmiä ei ole ainakaan vielä opetettu etsimään sieniä. Tämän koirarodun innokkuus ei taida oikein siihen riittää, vaikka sienien haistelu toisinaan kiinnostaakin.

Hirvikärpäset ovat kiusanneet meitä vain yhdellä sieniretkellä, kun päädyttiin liian keskelle metsää hirvien kulkureiteille. Silloin tuli kiire takasin mökille. Helmiltä löytyi tuolla kertaa kaksi hirvikärpästä turkista. Furminaattori oli hyvä apu hirvikärpästen löytämisessä. Ihmisistä hirvikärpäsiä sen sijaan löytyi moninkertainen määrä. Ehkä se, että koira kulkee niin matalalla, säästää niitä hirvikärpästen hyökkäyksiltä. Tässä kuvia syksyn sieniretkiltä mökkimaisemista Virroilta.

Helmi: "Nuuh nuuh.. Kumman tuoksuisia nuo suppilovahverot. En kyllä ymmärrä,
miksi nuo ihmiset tällaisia syö. Mulle kelpaisi paljon paremmin kinkkuvoileivät."

Helmi: "Jaha. Olisikos nyt tauon paikka? Mä voisin
ottaa ne kinkkuvoileivät, jotka tehtiin ihan mua varten."

Helmi: "Mitä? Jäikö ne kinkkuvoileivät mökille? Eiiii. No voisi
tässä ainakin hetken vain istuskella ja katsella maisemia."

Helmi: "Hui, tämän reunemmalle en kyllä mene. Lähdetäänkö
nyt sinne mökille syömään niitä kinkkuvoileipiä?"